Home

Laadullisen aineiston määrä

  1. en tai arvioi
  2. noista ja niihin liittyvistä meka-nismeista. Tämänkaltaisen aineiston kokoamisessa myös tutkijalla itsellään on suuri osuus, eli se on usein luonteeltaan interaktiivista. Jos tutkijalla on ollut suuri osuus prosessin kuvaukseen liittyvän datan aikaansaamisessa, siihen saattaa jo tulla mukaan omaa tulkintaa, jonka erottamisessa tutkimuksen kohteiden näkemyksistä on oltava jollakin tavalla tietoinen. Siihen tarkoitukseen käytetään tavallisesti kenttämuistiinpanoja, päiväkirjoja, memoja yms. jota puolestaan liitetään osaksi tutkimusaineistoa. (Vrt. Dey 1993, 37-39)
  3. Kankaiden pesu suoritettiin viikon kuluttua marmoroinnista. Ensimmäisellä kierroksella kuvioidut kankaat pestiin kuitu-aineryhmittäin käsin nestemäisellä Pyykkisuopa-pesuaineella ja niiden viimeisessä huuhteluvedessä oli huuhteluainetta. Toisella kierroksella kuvioidut kankaat pestiin kuituaineryhmittäin pesukoneessa hellävaraisella pesuohjelmalla. Pesuaineena oli sama nestemäinen Pyykkisuopa. Silkkikankaat pestiin 30oC, polyesterikankaat 40oC ja puuvillakankaat 60oC hienopesuohjelmassa. Myös näissä pesuissa käytettiin huuhteluainetta.
  4. : Ennustavatko ao. mittarit menestymistä opinnoissa vaiko myöhemmässä elämässä vai onko niillä mitään ennustearvoa? Toinen esimerkki on työhönottohaastattelu tai yleensä työhönottotapahtuman kriteerit. Niihin harvem

Hypoteesittomuusmuokkaa muokkaa wikitekstiä

Linkit etenevät aineiston sisällyksen mukaan, mutta voit myös edetä sivuilla olevien ”katso myös” linkkien avulla.Sellaisesta tutkimussuunnitelmasta, jonka perusteella on aikomus koota henkilötietoja, tulee käydä ilmi, miten tutkija säilyttää aineiston ja takaa henkilöiden anonymiteetin sekä milloin aineisto on tarkoitus hävittää. Tämä tieto on annettava myös tutkittaville.R2 = multippeliregressiokerroin, joka on R:n neliö, ilmoittaa, kuinka suuri osuus (%) saadaan ilmiöstä selitetyksi ja se on siis prediktorien omaosuuksien ja niiden yhteisen osuuden summa.Riippuvat muuttujat (dependent variables, output variables) eli selitettävät muuttujat ovat riippuvaisia tutkittavasta ilmiöstä ja sen muista muuttujista.

Suhde teoriaanmuokkaa muokkaa wikitekstiä

Teoreettisen kehikon, viitekehyksen (theoretical frame, teoretisk referensram) merkitys kohoaa kriittisessä teoriassa huomattavaan asemaan samalla kun empiirisen aineiston merkitys jää vähäisemmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sillä tavalla estetään tutkijaa juuttumasta empiriaan eli etteivät observoinnit, haastattelusisällöt, ja muu vastaava empiirinen, helposti esille kohoava ja emansipatoriselta tulkinnaltaan vaikea aineisto vyöry tutkijan tulkintakyvyn yli. Teoreettisia viitekehyksiä tarvitaan siis hyviä tulkintoja varten. Niiden avulla voidaan päästä tutkimusaineistossa olevien ilmaisujen, työkäsitysten, kulttuurikäsitysten, taidekäsitysten, maailmankuvien, ihmiskäsitysten, minäkuvien, ideologioitten, yms. taakse.Tutkimus tuottaa tietoa, joka ajallisesti voi asettua eri tasoille. Se voi olla tietoa, joka selittää kausaalisia syy-seuraus -suhteita osoittaen, mitä seurauksia joistakin ilmiöistä on ollut joillekin toisille. Se voi olla tämän hetken asioita ja tapahtumia selittävää, paljastavaa tai tulkitsevaa tietoa. Se voi olla tietoa, jonka avulla tehdään ennusteita tulevista tapahtumista tai joiden avulla voidaan antaa ohjeita tulevaa varten. Tulevaisuuden tutkimus on tieteenala, joka rakentaa ennusteita ja erilaisia vaihtoehtoisia visioita tulevaisuuden varalle. Tiedonhankinta myös käsityön ja muotoilun kaltaisessa toiminnassa voi käyttää hyväkseen kaikkia näitä kanavia.Tyypillisesti laadullinen tutkimus on tapaustutkimusta. Ilmiötä pyritään kuvailemaan tiiviisti (thick de-scrip-tion).

Pehmeä systeemianalyysi pitää lähtökohtanaan pehmeitä, huonosti ja epätäsmällisesti määriteltyjä ongelmia. Ongelmia käsitellään todellisessa maailmassa eikä niitä eristetä pelkästään laboratorioihin. Kriteerinä ratkaisun onnistumiselle on, että asianomaiset ihmiset pitävät ratkaisua onnistuneena tai että ongelmatilanne on parantunut tai että on saatu näkemystä asiaan.Hermeneutiikan juuret ovat renessanssissa kahdenkin suunnan välityksellä: toisaalta protestanttisessa raamattuanalyysissä, toisaalta antiikin klassikoiden humanistisessa analyysissa. Tekstitulkinta, eksegetiikka on niin muodoin eräänä lähtökohtana.Tällaista tapahtuu äärimmäisen harvoin opintojen ohjatuissa tilanteissa, koska ohjaaja voi joka hetki olla selvillä tutkimushankkeen etenemisestä, sen teoreettisesta taustasta, menetelmistä ja tuloksista. Tutkimusprojektin etenemisestä raportoidaan yleensä vaiheittain yhteisissä istunnoissa, jolloin myös voidaan reagoida, jos jotakin epäselvää tulee esiin. Jos epärehellisyyden epäilyä tapahtuu tutkijan uralla myöhemmissä vaiheissa, ovat menettelytapaohjeet vilpin epäilystä selvät ja johtavat esiselvityksen jälkeen mahdolliseen asian tutkintaan.Kuva 25a. Eräiden rehtorien laatima käsitekartta koulun pedagogisesta johtamisesta(Erätuuli & Leino, 1992, 30). Observoinnin oikeasta suorituksesta riippuu paljolti koko tutkimuksen luotettavuus. Siksi siihen on syytä kiinnittää huomiota. Havainnointivirheet voivat johtua siitä, että muistiinpanotekniikassa tehdään väärä kirjaus tai havainnointi arvataan. Osallistuvassa havainnoinnissa tarkkailtavien asioiden määrä ja laajuus pyrkivät supistumaan havainnoinnin kuluessa. Asioiden muistiin merkitseminen voi viivästyä ja jälkikäteen muistiinmerkityt tiedot saattavat siten olla muuttuneita tai puutteellisia. (Vrt. Jyrinki 1977, 11.)

Faktorianalyysin ideana on konstruoida tutkimuksen muuttujista sellaisia uusia rakenteita, jotka kuvaavat joitakin ominaisuuksia, esimerkiksi muodonantokykyä, jota sellaisenaan ei voi havaita ja jota ei ole olemassa minään yksiselitteisenä ominaisuutena. Silloin tutkimus on alunperin suunniteltu niin, että laaditaan hypoteeseja siitä, mitä ominaisuuksia mittaamalla voitaisiin tällaisia rakenteita muodostaa, suoritetaan mittaukset tai testit, lasketaan näiden muuttujien väliset korrelaatiot ja jatketaan siitä faktorianalyysiin. Taustalla on jokin tieto, aikaisempia tutkimustuloksia tai joskus käytännön aavistus siitä, millaisia tekijöitä yhdistellen päästään tällaisiin uusiin muuttujakimppuihin.Kuvion keskelle on sijoitettu tutkimuksen kohde, joka voi liikkua vapaasti ja hakea painopistettään. Painotus voi olla yksilötasolla tai vastaavasti se voi hakea merkityksensä enemmän yhteiskunnalliselta painoalueelta. Se voi olla ensisijaisesti ”ekologisesti kohde” tai se voi olla kulttuurikohde tai sosiaalinen tai taloudellinen kohde. Päähuomio voi olla kiinnittynyt tekniikan hallintaan ja uusien teknisten ratkaisujen kehittämiseen, mutta se voi olla myös taloudellisesti säästeliäs tai tuottoisa idea.Mannermaisen rationalismin edustajat, varsinkin uuden ajan filosofian varsinainen isä René Descartes (1596-1650) samoin kuin yleisnero ja monipuolinen toiminnan mies Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716), pyrkivät perustelemaan kokemuksesta riippumattoman luonnontieteen mahdollisuutta. Suurisuuntaisen yrityksen rationalismin ja empirismin välisen vastakohdan sovittamiseksi teki Immanuel Kant (1724-1804). Hän pyrki osoittamaan kokemustiedon mahdolliseksi sen nojalla, että se perustuu osittain havaintoon ja osittain ihmisen tietokyvyn lajityypilliseen rakenteeseen. Tieto ei hänen mukaansa kohdistu ”olioihin sinänsä” vaan ilmiöihin eli siihen, millaisena maailma näyttäytyy niille olioille, joiden havaintokykyyn ja ymmärrykseen on jo sisään rakennettu eräitä yleisiä periaatteita.Gustafsson, L. & al. 1982. System och modell. En introduktion till systemanalysen. Lund: Studentlitteratur.

Määrä. HOMMA HALTUUN! Satakunta Lesonen, T. 1991. Tyttöjen ja poikien yhteisen käsityön opetuksen järjestäminen tasa-arvotavoitteen mukaisesti peruskoulussa. Asiantuntijanäkemyksiä delfi-menetelmällä. Kasvatustieteen syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopisto. Käsityönopettajan koulutuslinja.Poikittaistutkimus valaisee tutkittavan kohteen tai ilmiön luonnetta jonakin tiettynä ajankohtana. Usein pyritään tällaisiin läpileikkauksiin seurattaessa ilmiötä pitkän ajan kuluessa ja näitä jaksoista saadaan esiin trendejä. Hyvä esimerkki ovat erilaiset kansan-taloudelliset katsaukset, jossa selvitetään esim. inflaation kehittymistä, bruttokansantuotteen kasvua, väestön kasvuun ja ikääntymiseen liittyviä seikkoja ja monia muita tilastollisia muuttujia, joiden avulla voidaan piirtää kuva kansantalouden tilasta tiettyinä ajanjaksoina.Larsson (1994) huomauttaa, että joskus tutkijan työstä saattavat puuttua viittaukset lähimpiin muihin tutkimuksiin, joskin kauempana olevia käytetään kyllä viitteinä. Hän epäilee, että silloin saattaa olla kyseessä halu osoittaa olevansa ”yksin maastossa”. Hyvän tutkijan tuntee siitä, että hän osaa sijoittaa oman tutkimuksensa osuvasti yhteiseen ”teoreettiseen maisemaan”. Silloin liitetään omat käsitteet ja tulokset muiden kehittelemiin ja saamiin vastaaviin käsitteisiin. Uutta tietoa ei ole se, että pinnallisesti koetetaan kehitellä omia pieniä muutoksia ja vaikuttaa sillä tavoin omintakeiselta.

Työn fysiologiaa koskevassa perusteellisessa lähdeteoksessa (Scherrer 1988) käsitellään mm. seuraavien työtoimintaan liittyviä tutkimuksellisesti kiinnostavia seikkoja:Teoria on tutkimuksen avulla testattu malli. Malli voi muuttua teoriaksi, kun sen paikkansapitävyys on tieteellisen tutkimuksen avul-la todettu. On syytä olla varovainen ja välttää jonkin mallin nimeä-mistä teoriaksi, ennen kuin sille on saatu tutkimuksellista näyttöä.

Wallén (1993) esittää joukon systeemiteoreettiselle analyysille luonteenomaisia selvitettäviä seikkoja:Validia toimintatutkimusta ei voida tehdä yksin. Toimintatutkimukseen kuuluu ryhmä ihmisiä, jotka voivat olla työtovereita, asiakkaita, opettajia tai ohjaajia, ystäviä, jotka voivat ottaa vastustajan roolin jne. Tutkija tarvitsee sekä tukijoita että vastustajia, jotka esittävät haasteita ja vastalauseita. Nämä kontaktit tulisi voida järjestää neuvottelujen muotoon. Tarkoituksena on löytää kaikki virheet, epäonnistuneet ratkaisut, aukkopaikat, mutta ongelmien lisäksi myös lupaavat uudet ratkaisut ja vaihtoehdot.Kun kyselylomaketta suunnitellaan, se kannattaa tehdä yhteistyössä haastateltavien kanssa, koska he parhaiten tietävät, mikä on heidän kannaltaan tarkoituksenmukaista ja sanonnaltaan heidän ajatusmaailmaansa vastaavaa (esim. ”brainstorm” -menetelmällä).

Kvalitatiivista tutkimusmetodologiaa on kehitetty Peter Checklandin pehmeän systeemimetodologian pohjalta. Checklandin -alkuperäisen metodologian sisältämää tutkimustyön vaihejakoa muutettiin tulevaisuudentutkimukselle paremmin soveltuvaksi. Sovellusesimerkkinä oli erään suuren suomalaisyrityksen kehityskeskuk-sessa tällä metodologialla toteutettu tulevaisuudentutkimusprojekti. Pehmeällä systeemimetodologialla tulevaisuudentutkimukseen sovellettuna on potentiaali toteuttaa kaikki evolutionaarisen tulevaisuustutkimuksen perushypoteesit. Tulos osoitti, että pehmeän systeemimetodologian vaiheet muodostavat perustellun jäsentelyn systeemiselle ja evolutionaarista kehitystä kartoittavalle tulevaisuusprojektille. Projekti myös johti esimerkkiyrityksessä todellisiin muutoksiin ja projekteihin, mitä voidaan pitää eräänä vaikuttavuuteen pyrkivän tulevaisuudentutkimuksen hyvyyden kriteerinä. Pehmeää systeemimetodologiaa käsitellään luvussa 7.4.4   Ritola, M. 1993. Metallisuolojen käyttö keraamisina liuosväreinä. Artenomintyö 754. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia.Erittäin suuren vaikutuksen on tehnyt myös Thomas Kuhn (1922-1995), joka varsinkin teoksellaan The Structure of Scientific Revolutions vuodelta 1962 (suom. 1994) synnytti vilkkaan keskustelun tieteellisen tutkimuksen lainalaisuuksista sekä tiedeyhteisön roolista tieteellisissä murroksissa. Kuhnilla “tiede“ (science) viittaa ensisijaisesti luonnontieteisiin. Se on hänen mielestään käytännönläheistä ongelmanratkaisua, vastausten etsimistä pulmiin, joita empiirinen todellisuus ihmisille asettaa. Tieteellisen teorian ratkaisukyky on sitä suurempi, mitä paremmin ja kattavammin se pystyy näihin ongelmiin vastaamaan.

Induktiivinen päättely lähtee liikkeelle aineistosta, joka käsitteellistetään ja käsitteiden mukaan määritellään ilmiötä koskeva teoria. Induktiivinenkin päättely nojaa aikaisempiin teorioihin, mutta toisessa mielessä kuin deduktiivinen päättely: Aikaisemmasta tiedosta ja käytännön kokemuksista kohoavat esille tutkijan esiymmärrys ja käsitteenmuodostuksen oletetut lähtökohdat, joskin tutkija on valmis ne kumoamaan, jos aineisto niin osoittaa. Ilmiötä tutkiessaan tutkija hankkii aineiston observoimalla, haastattelemalla, dokumentoimalla taitavaa suoritusta ilmentävät prosessit ja tuotteet tms. Näin kootusta, joskus hyvinkin monipuolisesta aineistosta kohoavat esiin kohdetta määrittävät tekijät, jotka tutkija käsitteellistää ja näistä käsitteistä hän kokoaa uuden ilmiötä koskevan teorian.Tutkimusryhmän korkeatasoinen osaaminen ja havaintokyky. Tutkimusryhmän jäsenen tulee kehittyä hyväksi itsensä ja muiden toimintojen havainnoitsijaksi. Toimintojen tietoisuuden tasoa on nostettava ja toimintoja on pystyttävä arvioimaan, perustelemaan ja neuvottelemaan niiden kehittämisestä ja muutoksista muiden kanssa. Tilannetta ei voida ymmärtää eikä käsitellä, ellei omata riittäviä tiedollisia, taidollisia ja asenne-edellytyksiä.Tutkittavat ilmiöt ja niistä saatava tieto voidaan nähdä esimerkiksi objektiivisina, ihmisen tajunnasta riippumattomina olioina reaalimaailmassa tai sitten voidaan olettaa niiden kyllä olevan olemassa sinällään, mutta ihmisen tajunnasta riippuvina ilmiöinä. Idealismin mukaan olioita koskeva tieto on pelkästään ihmisen keksimää käsitemaailmaa. Monia muita näiden käsityskantojen välillä olevia versioita esiintyy lisäksi tieteellisen tiedon ontologisina perusteina. palaa alkuun

Tyyppianalyysi on metodisena käsitteenä peräisin Bo Enerothin teoksesta Hur mäter man ”vackert”? (Eneroth 1984). Hän on antanut sille nimeksi ”idealtypsmetod” tai ”karrikatyrmetod” , joka viittaa tiettyjen ideaalien tai karikatyyrien luomiseen aineistosta. Menetelmä kuuluu laadullisen tutkimuksen traditioon puhtaimmillaan. Se muistuttaa paljonkin arkielämästä tuttua tapaa luonnehtia ilmiöitä niiden tunnusomaisilla piirteillä: maalainen, kaupunkilainen, miehekäs, naisellinen jne.Mitä tällä tavoin kuvaillaan, riippuu luonnollisesti tutkittavasta ongelmasta. Yleisen tarkastelun tavoitteena on antaa kokonaiskuva aineistosta ja saada esiin siinä mahdollisesti esiintyvät piirteet, luokittelut, poikkeamat jne. Tärkeää on saada esiin muuttuja-arvojen merkitsevyys tutkimuksen kannalta. Samalla luodaan mahdollisuus tutkimuksen luotettavuuden arviointiin, mitä tulee aineiston edustavuuteen ja todenmukaisuuteen.Jos tutkimus kohdistuu samoihin respondentteihin (vastaajiin), silloin tutkimusta sanotaan seuruututkimukseksi (follow-up, joskus cohort-study |engl.| panel-study |amer.|) Jos vastaajina ovat eri henkilöt tai tahot, silloin tutkimusta sanotaan poikittaistutkimukseksi (cross-sectional).Ensimmäisessä vaiheessa (Theoretical Sampling) Luetaan tarkoin teksti (muistiinpanot, haastatteluaineisto, muu dokumentoitu aineisto) huolellisesti rivi riviltä, sana sanalta. Koko ajan pohditaan ja kiinnitetään huomiota siihen, mitä helppotajuisia arkielämän tai muuten ymmärrettäviä kategorioita teksti sisältää.Jo tässä aiheessa pyritään luomaan tutkittavasta ilmiöstä karkea ensi määritelmä. Tämä on aineistonkeruun prosessi, jossa tutkija kerää, koodaa ja analysoi dataa koko ajan uudelleen arvioiden, mitä aineistoa tulee kerätä seuraavaksi. (Glaser & Strauss 1967,47-50)Jokaisella henkilöllä, joka antaa itseään koskevia tietoja tutkimusta varten, on oikeus saada paikkansapitävä ja riittävä informaatio tutkimuksen luonteesta, sen tavoitteista, vastaavasta tutkijasta tai laitoksesta sekä tutkimustulosten käyttötarkoituksesta. Hänellä on oltava oikeus päättää itse osallistuuko hän tutkimuksen vai ei. Hänellä on myös oltava oikeus milloin tahansa keskeyttää osallistumisensa tutkimukseen.

Teoretisointi eli käsitteiden yhdistely alkaa pääkategorian selkiytymisvaiheessa. Silloin ryhdytään sovittamaan eri tekijöitä yhteen pääkategorian kanssa. Erilaiset käsitteet edustavat aineiston substanssia ja teoreettinen koodaus muodostaa niistä pääkäsitteeseen liittyviä suhteita. HSY:n vedenpuhdistuslaitoksilta verkostoon pumpattavaan veteen lisätään pieni määrä (0,35-0,50 mg/l) klooria sidottuna kloorina eli klooriamiinina. Kloori suojaa veden mikrobiologista laatua.. Esimerkki: Täysin Osittain En Osittain Täysin samaa samaa osaa eri eri mieltä mieltä mieltä sanoa mieltä ———————————————————————————————————–Rakennetaan kehämalli, jossa tutkittava ilmiö on esimerkiksi kehän keskellä ja sitä ympäröivät siihen vaikuttavat muut tekijät.Tutkijan esiymmärryksen auki kirjoittaminen ei suinkaan ole helppoa. Sitä auttaa, jos osataan heti alussa esittää erilaisia työhypoteeseja ja vaihtoehtoisia teoreettisia lähtökohtia, joita sitten jatkossa kriittisesti seulotaan. Lukija voi samalla päätellä taustaoletusten kestävyyttä ja seurata tutkijan päättelyn pitävyyttä. Erään ongelman muodostaa mm. fenomenografisen menetelmän suositus siitä, ettei aineiston tulkinnalle tulisi asettaa minkäänlaisia ennakkokriteereitä, vaan aineiston tulisi avautua sellaisenaan, mitä siitä sitten aukeaakin. Tässä suhteessa tieteenteoreettinen keskustelu vielä on käynnissä.

Arvioivaa tietoa tarvitaan tavallisesti tilanteissa, joissa on asetettu toiminnalle tavoitteita ja on laadittu toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi. Projekti on tavallinen esimerkki tämänkaltaisesta toiminnasta. Suunnitelman toteuttamiseen tarvitaan panokseksi erilaisia resursseja ja onnistumisen hyvyyttä arvioidaan silloin panos-tuotos -ajattelun mukaisesti. Tavoiteasettelun, toimintasuunnitelman ja arvioinnin välistä suhdetta voidaan kuvata esimerkiksi seuraavan kuvan avulla.Kun laadullista analyysia varten laaditaan tämänkaltainen yleiskuvaus, se ei vielä merkitse joka tilanteeseen soveltuvaa analyysimenetelmää. Kukin analyysi kehitetään kerätyn aineiston pohjalta palvelemaan kyseisen tutkimuksen tarkoituksia parhaalla mahdollisella tavalla.Erään ongelman muodostaa se, ettei mitään yksittäistä tekijää voi pitää tuloksena, vaan tulos on erilaisten tekijöiden yhdistelmä tai niiden interaktio.Kuva 8 Tieteiden asettuminen teoreettisuuden asteen suhteen (Airaksinen 1994,107) Kuvan 8 esittämän pyramidin mukaan historian ja kulttuurin ilmiöt, jotka ovat lähinnä konkreettista elämysmaailmaamme ja sitä, mitä todella tapahtuu, ovat laaja-alaisia ja käytännönläheisiä, kuten esimerkiksi sosiologia, psykologia ja muut ihmistieteet. Tieteen kehittyessä näkökulma siirtyy yhä korkeammalle. Alhaalla pyramidissa alunperin oleva tiede pyrkii yhä ylemmäs ja saavuttaa vähitellen kasvavan teoreettisuuden asteen. (Airaksinen 1994,107)Teoreettiset koodit, käsiteyhdistelmät avaavat uusia näköaloja aineistoon. Tutkijan on tärkeää tuntea ennakolta monenlaisia mahdollisia aiheeseen liittyviä teoreettisia käsiteyhdistelmiä, jotta hän osaa olla riittävän herkkä aineistoon nähden. On osattava olla riittävän avoin erilaisille mahdollisuuksille. Joskus saa hyviä ajatuksia muiden tieteenalojen ja muiden tutkijoiden tekemistä tutkimuksista.

Eläkkeen määrä esitetään laskurissa nykyhintatasossa. Euromäärässä näkyy siis palkkakerrointarkistuksen ja oman ansiotason kasvun vaikutus eläkkeen ostovoimaan Tohtori Pertti Virtaranta, lahjakas ja uuttera äidinkielemme tutkija, on merkinnyt muistiin kansamme syvien rivien elävää puhetta tavalla, joka tuo etsimättä mieleen mestarillisen, oikeat kulmat ja oikean valotuksen hallitsevan kameramiehen. Tulos on ollut loistava, enkä tiedä ketään, joka voisi hänelle vetää tässä taidossa vertoja. On kuin kuulisimme kertojan äänenpainotkin ja meistä tuntuu, että he sanovat sanottavansa juuri meille tuttavallisen keskustelun kuluessa. Samalla on kappale arvokasta sivistyshistoriaa talletettu kaikkien niiden nautittavaksi, joille kotiseutu perinteineen merkitsee rakasta ja korvaamatonta arvoa. Paavo Ravila 2.3 Tieteenfilosofiset perinteet ja koulukunnat 2.3.1. Positivismi 2.3.2 Hermeneuttinen tieteenperinne 2.3.2.1 Hermeneutiikka taiteen tutkimuksessa 2.3.3 Dialektinen tutkimustraditio 2.4 Erilaiset tieteentraditiot 2.4.1 Positivismin kritiikistäSeuraavassa on katkelma Ritva Koskennurmi-Sivosen (1991) tutkielmasta, joka käsittelee naisen muotipuvun ompelua Suomessa vuosisadan vaihteessa. Häntä on kiinnostanut nimenomaan puvun olemus, sen rakenne, käytetyt tekniikat ja materiaalit jne. Kysymys on ollut siitä, millä keinoin vaatteen valmistaja on saanut aikaan ranskalaisen muotikuvan kaltaisen luomuksen niillä keinoin, joita on ollut käytettävissä kaukana Pariisista.Riippumattomat muuttujat (independent variables, input variables) eli selittävät muuttujat eivät ole riippuvaisia tutkittavasta ilmiöstä. Ne ovat sen sijaan niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat muutoksia ja vaikuttavat tuloksiin. Näitä tekijöitä voidaan empiirisessä tutkimuksessa vaihdella, käsitellä, ryhmitellä jne.

Dokumenttianalyyseissa voidaan soveltaa sekä määrällistä analyysia että laadullista analyysia. Tavanomainen sisällönanalyysi soveltuu monenlaisten teksti- ja kuvadokumenttien käsittelyyn.Eskola, P. 1995. Loimaan nuorten maanviljelijöiden työvaatteiden käyttö ja asenteet työvaatetukseen. Käsityötieteen syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopisto. Käsityönopettajan koulutuslinja.Sutinen, J. 1995. Pronssisen kirjoituspöytäesineistön suunnittelu ja valmistus. Artenomityö 959. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia.Tulkinnassa tulee kuitenkin olla tietoinen siitä tasosta, millä tutkija liikkuu. Usein puhutaan kahtiajaosta pintarakenteisiin ja syvärakenteisiin (esim. Deetz & Kersten 1983; Frost 1987). Pintarakenne muodostuu tasosta, jolla ihmiset elävät ja toimivat tietoisesti, jolla asiat ovat luonnollisia, itsestään selviä ja toiminta yleensä on tai se voidaan tehdä rationaalisesti ja ymmärrettävästi. Syvärakenteilla tarkoitetaan sitä tasoa, jolla ovat ei-kyseenalaistetut uskomukset ja arvo-arvostelmat, ja joiden varassa pintarakenteet lepäävät. Tutkijan tavoitteena on päästä kiinni näihin syvärakenteisiin, erityisesti sellaisiin tekijöihin, uskomuksiin tai arvostuksiin, joilla on merkitystä ilmiössä oleviin toimintatapoihin ja ratkaisuihin,Nikkilä, R. & Savolainen, A. 1994. Kaisla ja kaislan punonta. Artenomintyö 847. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia.

Laadullisen aineiston analyysi ja tulkint

Tanskanen, V. 1997. Tilassa asuu nauru. Korusarjan suunnittelu lastenkirjan pohjalta. Artenomintyö 1164. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia.Ei kannata turvautua johonkin olemassa olevaan kyselylomakkeeseen, vaikka houkutus käyttää valmista työtä olisikin suuri, koska se on kuitenkin suunniteltu toista tarkoitusta, toista perusjoukkoa ja olosuhteita varten. Vaikka jokin aikaisempi lomake hyvinkin saattaa soveltua lähtökohdaksi, silti kukin tilanne on tapaus erikseen.Rasinmäki, P. 1994. Puuvillaloimeen kudotun paperilankamaton kulutuksen-ja pesunkestävyys. Käsityötieteen syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopisto. Käsityönopettajan koulutuslinja.Kaikissa tapauksissa on käytettävissä useita eri metodeja, mutta niiden valinta tapahtuu eri perustein. Tutkittava ilmiö rajataan ja määrittelyt tehdään, mutta eri perustein. Huomion kohde eli se, mikä on tutkimuksessa olennaista, kohdistuu eri seikkoihin. Tutkijan rooli on kussakin tapauksessa erilainen. Jokaisessa tapauksessa teorialla on roolinsa ja tärkeä asemansa mutta sen tehtävä on kussakin- lähestymistavassa erilainen. Kutakin tutkimusotetta kuvastaa erilainen “mieli“. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa se on ratio eli ihmisjärki, kvalitatiivisessa tutkimuksessa se on tulkinta, joka perustuu oivallukseen, intuitioon, ja kriittisessä tutkimusotteessa se on kriittinen, arvioiva mieli.

TAYJ027: Laadullisen aineiston analyysi Tampereen

Käsitekarttatekniikka eroaa viitekehyksen laadinnasta siten, että siinä operoidaan suoraan käytännöllisillä käsitteillä asettaen ne järjestykseen ja osoittaen valmiiksi niiden välinen hypoteettinen vaikutussuunta. Ensiksi kirjataan kohteeseen liittyvät käsitteet, sitten ne kirjoitetaan tai kuvataan joidenkin kuvioiden avulla järjestykseen siten, että laaja-alaisimmat tulevat esiin ensiksi tai ylimmäksi. Sen jälkeen kehystetään käsitteet ryhmiksi ja yhdistetään toisiinsa liittyvät käsiteryhmät nuolilla niin, että vaikutussuunta tulee näkyviin. Usein suositellaan lisäksi linkkisanoja käsiteryhmien välille. Ne ovat verbejä, niin että kahdesta toisiinsa suhteessa olevasta käsitteestä muodostuu väite (hypoteesi).Tässä sisäisessä keskustelussa on myös ihmisen mahdollisuus ja voima. Alistamalla kysymykset arvoperustaiseen pohdintaan, on hänen mahdollista tehdä ratkaisuja, jotka kohoavat triviaalien seikkojen yläpuolelle. Ihminen ikään kuin voittaa itsensä ja löytää uudelleen ihmisarvonsa. Se edellyttää realistista näkemystä omasta itsestä ja omista mahdollisuuksista – yli- tai aliarvostamatta niitä. Kaikki tämä koskee myös tavallisia arkitason ratkaisuja. (Vrt. Alvesson & al. 1994, 134)Laadulliset tutkimukset ovat yleensä hypoteesittomia. Niissä pyritään etenemään aineistosta käsin mahdollisimman vähin ennakko-oletuksin. Ennakko-oletuksista ei voi kuitenkaan täysin päästä, ja siksi ne olisi syytä tiedostaa. Silloin niitä voi käyttää tutkimuksessa ääneenlausuttuina esioletuksina. Tutkija voi myös käyttää työnsä apuna työhypoteeseja eli omia arvauksia tutkimuksen tuloksista. Yksi laadullisen tutkimuksen tehtävä on auttaa luomaan uusia hypoteeseja myöhemmälle määrälliselle tutkimukselle.[4] Jos abduktiivista päättelyä sovelletaan sellaisten systeemien tutkimukseen, jotka käsittelevät konkreettisessa esine- ja materiaalimaailmassa tapahtuvia toimintoja, silloin voitaneen käsite yhteiskunta täsmentää käsitteellä yhteisö, ammattiala tai muilla vastaavilla sosiaalisen tai kulttuurisen toiminnan alueilla. Empiiristä todellisuutta tarkastellaan kriittisen teorian mukaan tulkittuna jonkin ymmärrysmuodon mukaisesti eikä oteta todellisuutta sellaisena kuin se “on“ (vrt. positivistit). Kyseessä on silloin sellaisen systeemianalyysin kehittäminen, joka perustuu tieteenfilosofiselta otteeltaan kriittiseen teoriaan: todellisuus otetaan huomioon, mutta kyseenalaistettuna, ymmärtäen siihen sisältyvät erilaiset sosiaaliset ja kulttuuriset vaikuttajat, tulkiten sitä, reflektoiden erilaisten käsityskantojen välillä ja etsien sosiaalisessa/kulttuurisessa kontekstissa saavutettavaa konsensusta.

Habermas korostaa ns. kommunikatiivista rationaliteettia, joka tarkoittaa, että metodi edellyttää ja tarkoittaa häiriövapaata kommunikaatiotilannetta, jossa saavutetaan mahdollisimman korkea tai laaja, mahdollisimman runsaasti reflektoiva tilanne. Siinä tilanteessa eivät käsitysten muodostajina vaikuta valta, suorituskyky, ideologia, manipulointi, asiantuntijuus, pelko, epävarmuus, väärinkäsitykset tai jokin muu sivuvaikuttaja, vaan ainoastaan yksi seikka: ”hyvän” käsitteeseen sisältyvä sisäinen voima ja sen hyvin perustellut argumentit. Kuten Habermas itse sanoo, siinä ei odoteta papin tulkitsevan Jumalan sanaa tai kreivin edustavan etuoikeuksia. Ei edes alistuta asiantuntijan ehdotuksiin, vaan niitä pohditaan itse huolellisesti eikä luoteta sokeasti tieteen ja tekniikan apuun johtopäätösten teossa. Niiden taustalla oletetaan olevan järkiperäiset perustelut, joiden argumentointia varten käydään keskustelua kunnes saavutetaan yksimielisyys joko siltä pohjalta, että se on tosiasioiden mukainen tai ulkoapäin tulevien tarpeiden ja preferenssien mukainen. (Alvesson & al. 1994, 186) Tässä yhteydessä Habermas korostaa sitä, että kommunikaatiokäsite sisältää konnotaatioita, eli merkityksiä, jotka perustuvat argumentoivan keskustelun konsensusta ja yhteistyöhalua herättävään voimaan, jossa jokainen osanottaja ylittää puhtaasti subjektiiviset näkökohtansa ja jossa tämän vuorovaikutuksen avulla vakuuttaudutaan asian liittymisestä ympäröivään objektiiviseen maailmaan samalla kun se kuuluu yksilöidenväliseen yhteiseen elämänkäsityksen. (Habermas 1984,10)Sanatonta tietoa ovat ne kokemukseen liittyvät piirteet, jotka ovat selvästi tunnistettavissa itsereflektion avulla, mutta joiden todellista luonnetta ei pystytä täsmällisesti ilmaisemaan. (Dormer 1994, 21). Tätä sanatonta tietoa voidaan määrittää useiden tekijöiden kautta.Nimitys positivismi tulee Comten (1844) käyttämästä termistä philosophie positive, joka tässä tarkoittaa todellista ja totta. Sen on tulkittu merkitsevän myös ihmisen pyrkimystä ”oman strategisen asemansa parantamiseen maailmassa” eli pyrkimystä selviytyä luonnonlakien hallitsemassa maailmassa. Luonto on koettu haasteeksi, josta ihmisen on selviydyttävä positiivisella otteella ja uskolla parempaan tulevaisuuteen. Ihmisen on hallittava luontoa eikä päinvastoin. Itse sana on lainattu latinankielen sanasta positum, jonka kantasana pono tarkoittaa asettaa, panna, sijoittaa. Se mitä tarkoi-tetaan asettaa, sijoittaa paikalleen, on fakta, tosiasia eli jotakin, joka on olemassa. Tutkijan tehtävänä on koota tosiasiat ja systematisoida ne. On sanottu myös, että “tieteen tulee ainoastaan pyrkiä systematisoimaan kokemaamme dataa“. Nimitys positivismi säilyi 1900-luvulle saakka, jolloin ryhdyttiin puhumaan loogisesta empi-rismistä.Tieteellisen käsitteen- ja teorianmuodostuksen teoriassa selvitetään sitä, miten tieteellistä tietoa ilmaistaan ja esitetään. On monia tutkittavia kysymyksiä:Peirce, C. S. 1934. Pragmatism and Pragmaticism, Collected Papers V. Cambridge, Mass.: Harvard University Press & Philadelphia: Open University Press.

Saatavuustiedot: Laadullisen aineiston analysoint

Laadullinen tutkimus - Wikipedi

Pehmeä systeemimetodologia on tarkoitettu yleiseksi ja joustavaksi kehikoksi ongelmanratkaisutilanteissa kaikenlaisissa sellaisissa inhimillisissä systeemeissä, jotka ovat luonteeltaan enemmän tai vähemmän “pehmeitä”. Checkland tarkoittaa metodologialla joukkoa erilaisia metodeja tai tekniikoita, jotka sovelletaan kulloiseenkin tilanteeseen soveltuviksi ratkaisumalleiksi. Tässä tapauksessa systeemissa etenevä suunnittelija vastaa samanaikaisesti sekä kysymykseen “mitä?” että kysymyksen “miten?”. (Vrt. Mannermaa 1992, 260) I Johdanto Tutkittavaan ilmiöön ja ilmiön nykytilanteen kuvaus. Tutkijan ja toimintatutkimusryhmän yhteiset tutkimusintressit, jotka kohdistuvat ilmiöön. Tutkimustilanteen alustava hahmottaminen. II Tutkittavan ilmiön problematisointiKyselytutkimuksen eräänä piirteenä voidaan pitää sen suomaa mahdollisuutta tieto- ja intimiteettisuojaan.Evolutionäärinen, kehitysopillinen tietoteoria pohtii myöskin kysymystä tiedon oikeellisuudesta. Se kytkee tietokysymyksen ihmisen biologiseen kehittymiseen. Ellei ihmiskunnalla olisi jotakuinkin oikeaa käsitystä ympäristöstään ja kykyä toimia siinä pätevin keinoin, ei se olisi pitkäänkään säilynyt hengissä. Tämän tietokäsityksen piirissä pohditaan miten evoluutio on vaikuttanut ihmisten ja ihmiskunnan todellisuuskäsitykseen. Keskustelu tästä tietokäsityksestä on tällä hetkellä varsin ajankohtainen, kun mietitään tutkimustiedon hankintaa suhteessa esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön, maapallon saastumiseen, maailman väestömäärään jne.Useat nykyaikaiset tilasto-ohjelmat antavat tutkijalle helppoja työvälineitä aineiston kriittiseen tarkasteluun. Stat View -tilasto-ohjelma antaa mittarin faktorianalyysin menettelyn validiudesta. Ohjelma tekee samalla myös toisen testin, Bartlettin dimensioisuus-testin, joka ilmoittaa, onko korrelaatiomatriisissa tarpeeksi tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita ja antaa niille myös todennäköisyysrajan (p). Stat View -ohjelman faktorianalyysin oletusarvo antaa myös ohjelman itse ratkaista, millä perusteella faktoreiden lukumäärä ratkaistaan.

Laadullisen tutkimusaineiston kuvailu -webinaari - YouTub

Monet vaihtoehtoliikkeet ovat synnyttäneet aivan uudenlaista kehitystä, meillä Euroopassa varsinkin naisliike ja ympäristönsuojeluliike. Yhdysvalloissa näyttää gender- eli sosiaalisen sukupuolen tutkimus olevan moniulotteisempaa kuin meillä (Vrt. Kaiser 1995), ja erityisesti biologiseen sukupuoleen liittyvä kyseenalaistaminen, eli sukupuolisten vähemmistöjen asemaan ja kulttuuriin suuntautuva tutkimus on siellä erityisen vahvasti nousussa oleva alue. Sen sijaan ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että alkuperäiset yhteydet työväenliikkeeseen ja ammattiyhdistysliikkeeseen sekä eräisiin muihin vuosisadan suuriin yhteiskunnallisiin ja aatteellisiin uudistusliikkeisiin kuten raittius-, rauhan- ja kuluttajaliikkeeseen, ovat jo alistuneet teknisen rationaliteetin ideologialle.Kervinen, V. 1995. Tuotekehitysprojekti puutarhalepotuoli. Artenomintyö 951. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia.

Pirkko Anttila: Tutkimisen taito ja tiedon hankinta

Laadullisen aineiston an

Laadullisen neuvonta-aineiston valottama terveyskasvatusanalyys

Tutkimuksen eettinen arvo saattaa joskus joutua ristiriitaan validiteetin ja tutkimusetiikan kanssa. Silloin ovat kyseessä ihmiset tai joskus luontokin, jossa puuttuminen tutkimuskohteiden integriteettiin kohottaa tulosten luotettavuutta, mutta saattaa vaaraan tutkimuksen eettiset arvot.Immonen, K. (toim.) 1988. Tieteen historia – tieteen kritiikki. Turun yliopiston historian laitos. Julkaisuja no 19.Kokeile haastattelua muutaman sellaisen henkilön kanssa, jotka vastaavat tutkimuksen kohderyhmää ja jotka voivat antaa palautetta sekä haastattelun kysymyksistä että itsestäsi haastattelijana.

Aineiston kerääminen ja analyysimuokkaa muokkaa wikitekstiä

Ulkoinen validiteetti on toinen kokeellisen tutkimusmenetelmän tavoite. Sen tehtävänä on kysyä: Kuinka edustavia tulokset ovat ja voidaanko ne yleistää samanlaisissa olosuhteissa ja samanlaisissa tutkimuskohteissa?Seitamaa-Hakkarainen, P. 1994. Expertice in Weaving Design. Käsityötieteen lisensiaatintutkielma. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Käsityönopettajan koulutuslinja.Empatia on toinen mukaan tullut hermeneuttinen elementti, jonka tutkija tuo mukanaan analyysiin. On voitava mielikuvituksen keinoin asettautua tekstin tai kuvataiteen teoksen, tai artefaktin tuottajan tms. asemaan voidakseen selvemmin ymmärtää ja tulkita tuotoksen tai tilanteen luonnetta. Idea on siinä, ettei järki-peräisen rationaalisen ajattelun keinoin voida päästä toisen yksilön ajatus- ja tunnemaailmaan, vaan siihen on käytettävä intuitiota: “miltä toisesta tuntuu, miten hän jonkin asian kokee“. The most trusted reviews of adventure games. Read reviews, previews and interviews of the best adventure games. Top 100 adventure games, Aggie Awards and walkthroughs

Viitteetmuokkaa muokkaa wikitekstiä

Maailmankuva koskee sitä ihmis- ja yhteiskuntakäsitystä, joka tieteenalalla on. Millainen ihmiskuva on kunkin omalla tieteenalalla? Onko se rationaalisesti toimivan, tavoitetietoisen, omista oikeuksistaan kiinni pitävän yksilön kuva? Onko kysymys roolisidonnaisesta, normien ohjaamasta ihmisestä? Ohjaavatko yksilöä vietit ja alitajuiset motiivit? Onko kasvatuksella vaikutusta ihmiskuvan ja maailmankuvan muotoutumiseen? Mikä on yhteiskunnan ja yksilön välinen suhde? Näitä ja muita samantapaisia kysymyksiä voisi esittää loppumattomanlistan, kun ryhdytään pohtimaan ihmiskuvaa ja maailman-kuvaa kunkin tieteenalan paradigman kannalta.Kun tutkimusta ryhdytään suorittamaan määrällisesti eli kvantitatiivisesti, tavallisesti on lähtökohtana, että tutkitaan aikaisemman kirjallisuuden tai asiantuntijahaastattelujen tai aikaisempien tutkimustulosten avulla, mitkä ovat tähänastisten tietojen mukaan keskeiset, mitattavissa tai verrattavissa olevat vaikuttavat tekijät. Tätä lähtökohtaa ei voida välttää kvantitatiivisen tutkimuksen ollessa kysymyksessä.Kansatieteen keruutyöt 1978. Keruutyöohjeet 1973-1988. Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitos (nyk. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia).Analyysimenetelmätkin voivat perustua koko laajaan menetelmäkirjoon: etnografiseen analyysiin, historiallisiin rekonstruktioihin, toimintatutkimukseen, monimuuttuja-analyysiin, rakenteellisiin rekonstruktioihin samoin kuin semioottisiin analyyseihin. Niiden valinnassa menetelmäteoreettinen tausta perustuu kuitenkin siihen, missä määrin ne auttavat asetettujen kysymysten selvittämisessä (problem solving effectness) eikä niinkään siihen, voidaanko tulokset verifioida (vrt. Kuhn 1970). Menetelmille on ominaista niiden reflektiivinen ja dialektinen luonne.Kärkkäinen, S. 1993. Kuvaus poliisin kevyen suojaliivin tuotekehittelystä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Artenomintyö 809. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia.

Soluessee: Kvalitatiivinen tutkimus - Proakatemian esseepankk

Tieteenfilosofian yleisessä osassa tutkitaan kysymyksiä, jotka ainakin periaatteessa saattavat olla yhteisiä kaikille tieteenaloille. Yleinen tieteenfilosofia liittyy läheisesti tietooppiin eli epistemologiaan, jossa tutkitaan tiedon saavuttamisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä, tiedon lajeja, luotettavuutta ja varmuutta, sekä logiikkaan, joka tutkii muodollisesti pätevän päättelyn sääntöjä.Amerikkalaiset Isaac ja Michael (1987) ovat kiinnittäneet huomiota mahdollisuuteen jakaa tuotettava tieto kahteen päälohkoon: tutkimuksen avulla saatavaan tietoon ja arvioinnin avulla saatavaan tietoon. He suorittavat tieteellisen ja arvioivan (evaluoivan) toiminnan välillä vertailua ottaen huomioon seuraavat tekijät: tiedonhankinnan tarkoituksen, sen tulokset, tulosten käyttö- ja sovellusarvon, tutkimusta ohjaavan intressin, kummankin vaatiman käsitetaustan, tutkimusprosessin avainkohdat, kummallekin lähestymistavalle ominaisen paradigman, hankkeen pääasiallisen prosessoinnin sekä kriteerit tulosten arvioimiseksi. Heidän mukaansa evaluaatio eli arviointi on menetelmänä johdettu muusta kuin tieteellisestä toiminnasta. Sen käyttövoimana ovat teknologiset tai käyttäytymisen systeemit, jolloin päähuomio ei ole teorianmuodostuksessa, vaan tuotteen tai muun tuloksen aikaansaamisessa ja jonkin tehtävän suorittamisessa.Projektityöskentelyllä tarkoitetaan useita erilaisia toimintatapoja, joita kaikkia yhdistää tavoitteellisuus, yhteistoiminnallisuus ja ongelmakeskeisyys. Seuraavassa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena sellaisia projektitoiminnan ominaisuuksia, jotka antavat aihetta ja haasteita projektiin liittyvälle tutkimustoiminnalle.Vartiainen, M. & Teikari, V. 1990. Työn psykologinen tutkiminen ja kehittäminen. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Teollisuus ja työpsykologia. Raportti no 120.Taulukko 12. Esimerkkinä olevaan selostukseen liittyvä etnografisen analyysin luokittelu (Kittelä 1996, 53).

Suunniteltaessa tutkimusmenetelmää, käytetään tavallisesti triangulaatiota, joka tarkoittaa, että tarvittava tieto hankitaan useammalla kuin yhdellä tavalla.Esimerkeistä havaitsee, miten korrelatiivinen tutkimus edellyttää riittävää aineistoa. Peukalosääntönä voidaan pitää, ettei alle 30 havainnon aineistoa kannata lähteä käsittelemään korrelatiivisesti.Starrin & al. (1991) kuvaavat tutkimusaineiston, teorian ja todellisuuden välistä suhdetta kolmiolla, jonka kärkien välillä on keskinäinen yhteys. Erityisen tärkeä on tutkimukseen valittavan aineiston ja siitä kehitettävän teorian välinen yhteys. Tutkijan tehtävänä on ”vaeltaa edestakaisin” datan ja teorian välillä saavuttaakseen hyvän tuloksen. Ennen aineiston purkamista ja käyttöä kaikki tiedostot tulee ensin ladata johonkin oman tietokoneen kansioon, esimerkiksi C:\edita. Automaattisesti purkautuvan pakatun tiedoston tunniste on .exe-pääte

Sanallisen haastatteluaineiston muokkaaminen analysoitavaan kuntoon on aikaa vievää puuhaa. Puhutun aineiston saattamista kirjalliseen muotoon sanotaan litteroimiseksi. Se tapahtuu kirjoittamalla tarkasti ja kaikkia vivahteitaan myöten kirjoituskoneella tai nykyään mieluimmin hyvällä tekstinkäsittelyjärjestelmällä virke kerrallaan. Yhden nauhoitetun haastattelutunnin purkaminen vie yleensä 3-4 tuntia kirjoitusaikaa.Tieteellisen ja ei-tieteellisen tiedon ei voida sinänsä sanoa olevan toinen toistaan pätevämpää, varsinkin kun osa tekijän tietoa on ”sanatonta tietoa”, arkitilanteessa nopeasti käyttöön otettavaa metatason tietoa, jota tutkimuksen keinoin ei ehkä vielä ole saatu tiedostetun tiedon tasolle ja osa tiedonalasta on taiteellisen ilmaisun kautta kommunikoitavaa tietoa.Sisältövaliditeetti – joka on eri asia kuin sisäinen validiteetti – tarkoittaa tutkimusaineistoon liittyvää validiteettia ja kuvastaa sitä, kuinka hyvin aineiston analysointimenetelmä vastaa tutkimusaineistoa. Kun reliabiliteetti kuvastaa sitä, kuinka hyvin menetelmä toimii aineiston analysoinnissa, sisältövaliditeetti kuvastaa sitä, kuinka hyvin koottu aineisto vastaa ulkopuolisia kriteereitä. Sisältövaliditeetin arvio liittyy läheisesti sisällönanalyysiin ja siinä käytettyihin menetelmiin.Suuren haasteen tieteellisen hermeneuttisen viestinnän kehittämiselle asettaa muunkin kuin verbaalin ilmaisun, esimerkiksi kuvien tai äänen käyttäminen tieteellisessä kommunikoinnissa. Kun kuvan ja äänen taltiointi ja manipulointi ovat nykyaikaisen tekniikan avulla kehittyneet runsaasti, herää yhä useammin kysymys, eikö tieteellistä viestintää voisi laajentaa ohi sanallisen ilmaisun. Tällaisia kysymyksiä herää esimerkiksi muotoilun alueella. Muotoilija kokee ”tutkivansa” materiaalia ja kohteen muotoa kehittäessään erilaisia versioita ja viestittäessään materiaalinäyttein, luonnoksin, eri vaiheista otetuin valokuvin jne. tutkimuksensa tuloksia.

Laadullisen tutkimuksen tunnusmerkit Flashcards Quizle

Kemmis, S. 1985. Action Research and the Politics of Reflection. Teoksessa: Boud, D. Keogh, R. & Walker, D. (eds.): Reflection: Turning Experience into Learning. London: Kogan Page, 139-163.Suurimmat virheet ovat tietenkin suoranaiset epätotuudet ja valehtelu, joihin jotkut tutkijat saattavat hairahtua. Tutkijan harteille asettuu tästä suuri vastuu. Tulkintojen esittämisessä on oltava sisäisesti rehellinen. Eräänlaisen tarkistuslistan voi esittää:Sonesson, G. 1992. Bildbetydelser. Inledning till bildsemiotiken som vetenskap. Lund: Studentlitteratur.

Video: Kuinka paljon on tarpeeksi? : aineiston määrä laadullisessa

08TUME2 Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen aineiston

Video: toissijainen viittaus - Oppariblog

Aineiston taustaa Kohti tutkivaa työtapaa (VO) 201

  1. en saattaa olla selkeää tai sameaa. Sameus voi olla psyykkistä esimerkiksi kulttuurisissa sisällöissä, joissa tutkijan kyky läpäistä sameat ja sumeat rakenteet on tärkeää.
  2. en
  3. Tutkittavat ilmiöt voivat olla erilaisten tilanteiden observointia, artefaktien eli sellaisen materiaalisten produktien tutkimusta, jotka edustavat kulttuurisia tai sosiaalisia suhteita, haastatteluja, elämänkertoja yms. Voidaan käyttää myös esimerkiksi projektiivisia testejä, kyselyaineistoa. Triangulaatiota eli useamman rinnakkaisen aineiston ja metodin käyttöä toivotaan, ja menetelmä antaa siihen myös mahdollisuudet, esimerkiksi yhdistämällä kvantitatiivista ja kvalitatiivista analyysia rinnakkain ja toisiaan tukemaan.
  4. Koskinen (1995) esittää tutkimusprosessin kuviona, jossa kohdistetaan erityisesti huomiota prosessin etenemisen logiikkaan ai-neiston ja teorian välisenä vuorovaikutuksena.
  5. Jos aineisto on luokiteltu, silloin keskihajonnan laskentakaava on hiukan toinen. Lisätietoja tämänkaltaisesta tapauksesta on tilastomatematiikan oppaissa.

Oppikirjojamuokkaa muokkaa wikitekstiä

Edellä on todettu, että tutkimuksen muuttujat voivat olla luonteeltaan erilaisia: riippumattomia, riippuvia, tausta- ja väliintulevia muuttujia. Ne voivat olla laadultaan joko määrällisiä (kvantitatiivisia) tai laadullisia (kvalitatiivisia). Samassakin tutkimuksessa voi muuttujien luonne olla hyvin moninainen. Seuraavassa on esimerkki jostakin kaikkia perheenjäseniä koskevasta tutkimusaineistosta.Mervi Friman toteaa omassa tutkielmassaan, jossa on sovellettu delfoi -menetelmää, Linstoneen ja Turoffiin (1975) viitaten mm. seuraavaa:Sen sijaan hahmopsykologia, jonka pyrkimyksenä on käsitellä kokonaisuuksia ja osia keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja yleensä hahmon ja muodon havaitsemista, on hyväksynyt myös hermeneuttisen metodin.

Korrelaatiokertoimien merkitsevyysrajat merkitään samalla tavalla kuin muissakin merkitsevyystesteissä.Kyselyaineisto, dokumenttiaineisto, asiakirjat, tallenteet, muut painetut lähteet, päiväkirjat, elämänkerrat, varsinaiset esineelliset artefaktit, filmit, videot, valokuvat, muu kuva-aineisto voi tulla kysymykseen.

Kansaneläkkeen määrä ja maksaminen - kela

  1. Jokainen kyselylomake on esikokeiltava sekä vastaajien tasolla että aineiston jälkikäsittelyn kannalta, jotta turhat ja epäselvät kysymykset voidaan ajoissa korjata ja jotta aineiston koodaus ja taulukointi sujuisi ongelmitta.
  2. Kuten yleensä laadullisessa tutkimuksessa, aineisto voi Grounded Theory -tutkimuksissa tulla eri lähteistä. Sitä voidaan kerätä haastatteluilla, observoinnilla yhtä hyvin kuin virallisista dokumenteista, videonauhoilta, sanomalehdistä, kirjeistä, kirjoista mistä tahansa, mikä saattaa valottaa tutkittavina olevia asioita. (Glaser & Strauss 1967, 161-184)
  3. eli suora observointi tulee kysymykseen esimerkiksi silloin, kun tutkija haluaa tarkkailla tilannetta ja tapahtumia ilman, että tutkittavat välttämättä tietävät hänen läsnäolostaan. Silloin observoidaan eli havainnoidaan jonkun toisen tai toisten suorituksia tai tapahtumia jossakin. Toisaalta suoraa observointia käytetään mm. erilaisten fysikaalisten ja teknisten ilmiöiden havainnoimiseen.
  4. Kolmas käsite on mittauksen tarkkuus. Kullakin mitta-asteikolla voidaan mitata samaa ilmiötä vähemmän tarkasti tai tarkasti. Mittauksen tarkkuus ei ole itseisarvo, vaan se on tarkoituksenmukaisuuskysymys, joka on ratkaistava tutkimuksen tavoitteista käsin. Millä tarkkuustasolla kulloinkin toimitaan, riippuu ilmiön luonteesta ja tavoitteeksi asetettavasta tuloskuvasta.
  5. Hycner, R. H. 1985. Some Guidelines for the Phenomenological Analysis of Interview Data. Human Studies 8/1985, 279-303.
  6. Vertauskuvaa voi vielä jatkaa. Vuorelle kiipeävä saattaa yllättyä sellaisista uusista näkymistä, joita hän ei tasaisella maalla tai alkurinteellä ollessaan vielä voinut aavistaakaan. Polku, jota pitkin hän koettaa vuorelle kiivetä, saattaa osoittautua hyvinkin kivikkoiseksi, vastaan voi tulla putouksia, haarautuvia polkuja, mutta myös miellyttäviä niittyjä ja onnistumisen kokemuksia.
  7. Hyvä tutkimusraportti on ajatuksellisesti yhtenäinen, selkeästi ongelmakeskeinen esitys, josta lukija saa hyvin ja helposti kuvan siitä, mihin tutkimus perustuu, mikä on sen ongelmanasettelu, millä metodilla se on toteutettu, mitkä ovat tutkimustulokset ja mitkä ovat niiden sovellusmahdollisuudet. Usein lukija hakee ensiksi esille tuloksia koskevat sivut ja jos ne ovat kiinnostavia, sen jälkeen hän perehtyy raportin muihin osiin.

Tulostuksessa näkyvät kunkin prediktorin kertoimet sekä oma-osuus siinä järjestyksessä, millä voimakkuudella ne ilmiötä selittävät. Mitä voimakkaammin selittävät tekijät ovat päällekkäin (korreloivat keskenään) sitä pienempi on kunkin prediktorin omaosuus. Jos omaosuus lähenee nollaa, on niiden mukana pitäminen turhaa ja regressio-analyysiin asetettavien prediktorien määrä kannattaa tarkistaa. Kokonaisselitysosuus ei siis ole erillisten osuuksien summa, vaan selitysmallia on tutkittava yhtenä kokonaisuutena. Siitä ei siis voi myöskään irrottaa yksittäisiä prediktoreita tarkasteltavaksi erikseen.Akateemisten puhetapojen hallitseminen ei tarkoita pelkästään kieliopin tai sanaston hallintaa. Kielellinen kompetenssi on paljolti myös sosiaalista kompetenssia. Sisäänpääsy akateemiseen yhteisöön ja sen puhetapoihin vaatii opiskelijalta tuon yhteisön virallisten ja epävirallisten pelisääntöjen tuntemista. Ehkä voidaan sanoa tätä asiaa yliopistossa edellytettäväksi julkilausumattomaksi tiedoksi (tacit knowledge). Niissä ei ole kyse pelkästään tiedosta, vaan enemmänkin tavasta suhtautua tietoon ja kyvystä soveltaa tietoa. Julkilausumattomat tavat ja säännöt tulevat esiin vasta tiedeyhteisön ”sisäpiireissä” eli keskusteluissa opettajien ja tutkijoiden kanssa, seminaareissa ja harjoituksissa tai tutkimusprojekteissa. Erittäin hyvä tapa päästä sisälle akateemiseen maailmaan ja sen kiemuroihin on olla läsnä väitöstilaisuuksissa, jotka ovat julkisia ja siten kaikkien ulottuvilla.

Kriittinen teoria korostaa materiaalisen perustan merkitystä jokapäiväisessä elämässä, mutta se korostaa samalla sitä, että kriittisyyteen tulee yhdistää ymmärtämys ihmisten arkielämän kokemuksia ja elämyksiä kohtaan. Emansipatoriseksi tätä tieteensuuntaa sanotaan siksi, että se korostaa ihmisen oman tietoisuuden ja merkityksen kehittymistä. Hänellä on mahdollisuus vapautua ympäristön, usein sen kulttuurinkin kahleista kohottamalla omaa tietoisuustasoaan.Keskeinen piirre on siis ryhmässä tapahtuva, kierros kierrokselta etenevä toiminta, jolloin hankkeeseen osallistuvat henkilöt yhteisesti hyväksyvät toimintansa viitekehyksen ja tekevät ryhmän jäsenten kesken tarvittavan työnjaon. Tutkija ei siis ole mikään ulkopuolinen henkilö eikä tietoja hankita jälkeenpäin tai tallenneta jonnekin muiden käytettäväksi, vaan kaikki tapahtuu “tässä ja nyt”. Erityistä osaamista edellyttää toiminnan seuraaminen, niin että tarpeellinen tieto saadaan prosessoitua ja käyttöön. Poliisin mukaan tutkinnassa on materiaalia suuri määrä. Pelkästään tietoteknisen aineiston määrä on tämänhetkisen arvion mukaan 100-200 teratavua. Se vastaa noin 50 000-100 000 kahden gigatavun.. Yleensä kaikki empiirinen, numeerisessa muodossa käsiteltävä tutkimusaineisto käsitellään tilastollisesti ja jos on kysymys vähänkin laajemmasta aineistosta, tietokoneen avulla. Sitä varten on muodostettava ns. datamatriiseja, joissa havainnot asettuvat vaaka-suorille riveille ja kukin muuttuja omiin sarakkeisiinsa. Usein näitä tietokoneeseen syötettäviä lukuja sanotaan “raakamatriisiksi“, koska niissä lukuarvot ovat alkuperäisissä muodoissaan ilman lisäkäsittelyjä. Laadullisen tutkimuksen perusteet book. Read reviews from world's largest community for readers. Kirjassa tutustutaan laadullisen tutkimuksen terminologi..

Motorisen toiminnan havainnoiminen on tärkeä väline työn ymmärtämisessä. Havainnoitavan käyttäytymisen kohteet jaetaan työliikkeisiin, havainnoimisliikkeisiin ja kommunikaatioliikkeisiin. Esimerkiksi kankaan kutominen tai puun höylääminen on työliike, mutta kudottaessa ja höylättäessä saadaan myös käsitys materiaalin vastuksesta (havainnoimisliike) ja työskentelytapa voi informoida esiintyvistä vaikeuksista (kommunikaatioliike). (Vrt. Wisner & Kuorinka 1988, 603)Työntutkimus ja perinteinen ergonominen työn analyysi ovat kohdistuneet työtehtävään, joissa työn elementit, vaiheet ja osavaiheet esiintyvät toistuvana ajallisesti ennustettavissa olevina kokonaisuuksina. Kehittyneissä teollisuusmaissa tällaiset työt (vaihetyöt, toistotyöt) ovat vähitellen jäämässä vähemmistöön, vaikka ovatkin edelleen tavallisia. Yhä useammilla aloilla, palvelutoiminnassa, automaation piirissä, julkisella sektorilla, syntyy työkokonaisuuksia, joissa toistuminen ei ole hallitseva piirre, vaan työtehtävien vaihtelevuus, jopa yllättävyys. Tällaiset työt ovat komplekseja (kokonaistettuja) töitä vastakohtanaan ositetut työt. Kompleksien töiden ns. työn sisältö voi olla hyvinkin rikas.Kontekstivaliditeetti tarkoittaa, liittyykö mittari ja tutkimusaineisto tutkittavaan ilmiöön; onko jokaisella tutkimusaineiston osalla jokin yhteys tutkimustulokseen?Habermas painottaa yksilöiden kommunikatiivista kompetenssia eli kykyä reflektiivisyyteen. Se on potentiaalinen osa erilaisten yhteisöjen, systeemien ja arkipäivän toimintaa. Sen edellytyksenä on kuitenkin, että jokaisella osanottajalla on samankaltainen, symmetrinen mahdollisuus ottaa osaa keskustelutoimintaan. Kaikki mahdolliset osanottajat voivat aloittaa ja ylläpitää keskustelua kysymyksin ja vastauksin, vaatimuksin ja vastavaatimuksin. Mitään näkökulmaa ei suljeta pois. Kaikilla on periaatteessa samat mahdollisuudet ilmaista asenteita, tunteita ja intentioita käsiteltävien asioiden selventämiseksi. Tämä ei Habermasin mukaan kuitenkaan merkitse, että kaikkien ehdotuksilla ja mielipiteillä on sama läpilyöntivoima. Siihen vaikuttavat tiedot, kokemukset, viisaus ja argumentoinnin painokkuus. Kuitenkin jokaisen esityksen perusteet on aina voitava kyseenalaistaa. Sillä tavoin voidaan myös asiantuntijoiden lausumien laajuutta, relevanssia ja luotettavuutta käsitellä ja niille voidaan antaa kohtuullinen painoarvo.Habermasilla (1984) puolestaan on keskeinen käsite kommunikaatio, joka merkitsee dialogia ihmisten kesken. Tässä on kielen käytöllä olennainen tehtävä. Tässä asiassa kriittinen teoria on lähellä hermeneutiikkaa, varsinkin sitä tulkinnallista menetelmää, jossa pyritään saamaan tulkinnallinen kompromissi erillisten tekstien välillä. Siinähän haetaan sellaista yleisyystasoa, jonka alle saadaan mahtumaan erilaiset osatekijät. Habermas ei kuitenkaan tähtää konsensus-ratkaisuun, vaan ns. kriittiseen hermeneutiikkaan eli syvähermeneutiikkaan, joka kiinnittää huomiota traditiossa ja sen tulkinnassa ilmeneviin pakkotiloihin, häiriöihin ja yhteentörmäyksiin, jota periaatteessa saattaa johtaa epäilyksiin voiman, vallan ja rajoitteiden käytöstä. (Vrt. Gadamer 1960)

Laadullisen tutkimuksen lähestymistapoja - ChyMe

  1. Esitellään aineiston käsittelytapa, aineiston kuvaamisen tekniikat sekä käytetyt tilastolliset testit. • Ristiintaulukoinnissa on ongelmana runsas tulosteiden määrä ja khiin neliö -testin edellytysten..
  2. Alvesson & al. (1994, 133) muistuttavat, että taiteessa, erityisesti maalaustaiteessa, kirjallisuudessa ja elokuvassa tämä olemassaolon ahdistus ja ihmisen kysymykset purkautuvat vaikuttavasti.
  3. Kantavat ideat: Varsinkin tuotesuunnittelu- ja tuotekehitysprojekteissa on tavallisesti kysymys siitä keskeisestä kantavasta ideasta, joka kulkee läpi projektin. Kysymys on siitä, millä tavalla projektin eri vaiheissa ja sen eri vastuualueilla tämä kantava idea tiedostetaan ja pystytään ottamaan huomioon.
  4. aisuuksia ja dimensioita synnyttävien suhteiden kautta, sen toi
  5. Deetz, S. & Kersten, S. 1983. Critical Models of Interpretive Research. Teoksessa: Putnam, I. & Pacanowsky, M. (ed.): Communication and Organizations. Beverly Hills: Sage.
  6. tasuunnitelman laadintaa tai vieläkin useam

Artikkeleitamuokkaa muokkaa wikitekstiä

Kontekstin kuvaaminen eli se, miten jokin asia, ilmiö liittyy ympäristöönsä, on olennaisen tärkeä myöhemmille tulkinnoille. Sen avulla analyysi voidaan kytkeä laajempiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin yhteyksiin. Siinä voi olla mukana kuvausta esimerkiksi siitä, millaisiin sosiaalisiin yhteyksiin, instituutioihin, kulttuuripiirteisiin, ajankohtaan, ympä-ristötekijöihin yms. ilmiö liittyy. Konteksti voi olla myöhemmässä analyysissa avain merkitysten tulkintaan. Kontekstia pidetään yleensä itsestäänselvyytenä, ja voi tapahtua väärinymmärryksiäkin, ellei sen tilannemerkitystä ymmärretä. Samanaikaisesti voi olla voimassa useita eri konteksteja, samoille tai eri henkilöille. Joskus toiminnat ja puhe saattavat edustaa aivan eri konteksteja. (Vrt. Dey 1993, 32-35)Jos ollaan kiinnostuneita kuvailevasta tutkimuksesta, voidaan alustavasti kartoittaa ja luokitella karkeasti ilmiötä ja edetä kohti hienojakoisempia kuvauksia. Jos halutaan tutkia asioiden tarkoituksia, voidaan aloittaa alustavilla tulkinnoilla ja edetä kohti syvempiä käsitemäärittelyjä.

Intervalli- eli etäisyys- eli välimatka- asteikkoa käytetään silloin, kun halutaan asteikon eri arvoille samat etäisyydet. Hyvä esimerkki tästä on lämpömittari, jolla on nollapiste ja sen molemmin puolin + ja – merkkinen asteikko samoilla asteikkoetäisyyksillä.Kuvassa 1 on esitettynä prisman muodossa se tutkimusavaruus, johon voidaan liittää erilaiset tutkimuksen lähestymistavat.Kuitenkin huolimatta siitä, miten tutkimustyön painoarvo määrittyy taloudellisin, yhteiskunnallisin, kulttuurisin tai muin ulkopuolisin käsittein, se, mikä on tieteellisesti tutkittavaa, voidaan määrittää ainoastaan tieteestä itsestään käsin. Jos siis autonomiaa pidetään arvossa, on erotettava toisistaan asioiden yhteiskunnallinen arvo ja niiden tieteellinen tutkittavuus. Näin ollen mikään ulkopuolinen taho ei voi esittää vaatimuksia tieteen menetelmään tai sen tuloksiin nähden. ”Tiede on itseriittoinen instituutio”, sanoo Ilkka Niiniluoto.

Varton (1992) mukaan laadullisessa tutkimuksessa merkitykset ilmenevät suhteina. Niitä ei tarkastella yksikköinä eikä edes rakenteina, vaan suhteina, merkityskokonaisuuksina, joiden muodollisilla piirteillä ei Varton mukaan ole painoa tutkimuksessa.Monet haastattelukysymykset kannattaa esikoodata, jotta kukin vastaus voidaan nopeasti ja suoraan muuntaa pisteiksi (numeroiksi) objektiivisella tavalla. Mm. mielipideluokitukset ja checking-listat edustavat esikoodattuja kysymyksiä.Usein havainnointimenetelmää käytetään täydentämään muita tutkimusmenetelmiä; se voi olla esimerkiksi esitutkimukseen soveltuva menetelmä alueella, josta ei ole paljon ennakkotietoa. Toisaalta sitä voidaan käyttää myös täydentävänä menetelmänä tilanteessa, josta on saatu alustavaa tietoa muulla tavoin ja halutaan nähdä, miten on todellisen tilanteen laita.Arvojen asettaminen, päätöksenteko ja toimintasuuntautunut tieto. Asiantuntija voi tehdä päätöksiä ja toimia myös riittämättömän ja ristiriitaisen informaation varassa samoin kuin havaita tulossa olevat poikkeamat tavoitteista. Tähän ryhmään kuuluu myös improvisaation kyky, että ”otetaan, mitä on” niin että materiaalit, välineet ja rutiinit sovelletaan konkreettisiin tilanteisiin. Tällä alueella näyttäytyy myös moraaliulottuvuus.

Symboliset ikonit Ero edelliseen symboliseen muotoon on se, että nyt symboli sisältää ikonin (esimerkiksi höyhen keveyden symbolina tai matkamuisto paikkojen symbolina: nappi, jossa on kuvattuna Eiffel-torni).Aineiston määrällinen, tilastollinen kuvaus käyttää tarkastelun kohteena tilastoyksikköä. Se on joko konkreettinen tai abstrakti yksikkö, objektio tai tapahtuma. Esimerkiksi ihminen on tässä mielessä tilastoyksikkö (Lehtinen & Niskanen 1994).

Kun ryhdytään tutkimukseen, aluksi pitää olla tietoja tuotteen materiaalista ja rakenteesta, jotta tuotetta voisi tarkastella semanttiselta kannalta tai merkkinä. Tuotteen kuvauksen taustatiedot koostuvat tuotteen pragmaattisen ulottuvuuden tiedoista tuotteen valmistuksesta ja käytöstä. Semanttinen ulottuvuus koostuu pragmatiikan, materiaalin ja syntaksin varaan, joten sitä ei voi tarkastella irrallisena. Tuotetta analysoidaan merkkinä taustatietojen perusteella. (Vrt. Vihma 1990)Lehtinen, T. & Niskanen, V. 1994. Tilastotieteen perusteet. Opiskelijan opas. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Helsinki: Yliopistopaino.Strauss, A. & Corbin, J.1990. Basics of Qualitative Research. Grounded Theory Procedures and Techniques. Newbury Park, Cal.: Sage.

Toimintatutkimuksen keskeinen menetelmä on yhteisesti hyväksyttyihin näkemyksiin etsiytyvä keskustelu, diskurssi. Jatkuvassa diskurssissa tuodaan erilaiset väitteiden ja tietojen perustelut tiimin kriittisen tarkastelun kohteeksi. Tutkijan tehtävänä on ”syöttää” diskurssia dokumentoimalla keskustelua, siinä asetettuja tavoitteita ja esitettyjä näkemyksiä sekä toimintaa. Tutkijan tehtävänä on myös välittää tieteellistä tietoa muille projektin jäsenille, jäsentää työskentelyä , esiin tulevia uusia ajatuksia ja ongelmanratkaisumalleja. Näin vältytään toimimasta pelkän arkitiedon varassa. Tutkijan rooli toimintatutkimuksessa on verrattavissa konsultin rooliin: hän auttaa ”toimijoita” tiedostamaan ja ratkaisemaan kehittämisen kohteen ongelmia ja selviytymään ratkaisemattomien ongelmien parissa. Tutkijan rooli on kaksinainen, yhtäältä hän tutkii, toisaalta käyttää saamiaan tietoja suoraan hankkeen hyväksi.Muuttujien mitta-asteikko määrittää, millaiset matemaattiset operaatiot, tilastolliset tunnusluvut ja tilastolliset analyysimenetelmät ovat mahdollisia. Käänteisesti ajatellen myös suunniteltu ana-lyysimenetelmä määrittää sen, miten aineisto kootaan ja millä mittareilla ja mitta-asteikoilla se kannattaa koota. Ei ole esimerkiksi mielekästä laskea miesten ja naisten lukumäärien aritmeettista keskiarvoa, tai asettaa ei paikkakunnilta saatuja havaintoja ordinaali-asteikon mukaiseen järjestykseen tms.Sisällönanalyysi on tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan tehdä toistettavia ja päteviä päätelmiä tutkimusaineiston suhteesta sen asia- ja sisältöyhteyteen. Se on työväline, jolla voidaan tuottaa uutta tietoa, uusia näkemyksiä sekä saattaa esiin piileviä tosiasioita. Sisällönanalyysin pääkohdealueita ovat verbaalit sisällöt, symboliset sisällöt ja kommunikatiiviset sisällöt. Tutkittava aineisto voi olla jokseenkin mitä tahansa, kunhan sillä on yhteyttä tutkittavaan ilmiöön ja jos sitä voidaan koota, havainnoida ja analysoida.Uusitalo, R. 1991. Lähiryhmien ongelmanratkaisu ja yhteiskuntatieteiden uudet haasteet. Futura 3, 66-69, 74. määrä

Pääkategoriaa voidaan sanoa eräänlaiseksi aineiston täydentämisen ja lajittelun empiiriseksi tienviitaksi. Silloin keskitytään yhä tiiviimmin olosuhteisiin ja tilanteisiin, jotka jollakin tavalla liittyvät pääkäsitteeseen. Selektiivinen, valikoiva koodaus toisin sanoen toimii työn rajaajana.Kuten edellä on käynyt ilmi, ei Habermasilla itsellään ole esitystä siitä, millä tavalla kriittinen teoria soveltuu empiiriseen tutkimukseen. Mm. Alvesson & al. (1994, 204-205) valittavat sitä, että Habermas jättää tutkijan itsekseen Kaiken kaikkiaankin pyrkimys empiirisen tutkimuksen ottamiseen mukaan metodiseen kehittelyyn oli jotakin, jota ei esiintynyt vielä alkuperäisessä Frankfurtin koulukunnassa, ja hitaasti se on saanut jalansijaa myöhemminkään. (Vrt. myös Morrow & al. 1994, 199-201)Ryhmähaastattelun tarkoituksena on saada aikaan yhteinen tilanne useiden henkilöiden kesken. Luonteeltaan se poikkeaa yksittäin tehdyistä haastatteluista. Tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten koehenkilöt ymmärtävät asioita, millaisia kokemuksia heillä on. Ryhmähaastattelua käytetään usein, jos vastaajilla on yhteisiä työpaikka- tai opiskelukokemuksia tai yleensä jos ryhmän kaikki jäsenet ovat kiinnostuneita muiden käsityksistä, muistoista, suunnitelmista jne. Toisena vaihtoehtona on tilanne, jossa hyvin erilaisin käsityksin ja näkemyksin olevat ihmiset kootaan yhteen keskustelemaan keskenään. Eräänä ryhmähaastattelun muotona on parikeskustelu, jonka kulkua tutkija voi seurata.

  • Sukupuolitautien poliklinikka helsinki hinta.
  • Upcoming mcu movies.
  • Teräksen lämpölaajeneminen kerroin.
  • El prat terminal 2.
  • Josh leivo suomi.
  • Alice training.
  • T paidan teko ohje.
  • Patabussi.
  • Myydään kylpytynnyri viro.
  • Avoimet työpaikat sievin jalkine.
  • Harlekiini lounas.
  • Ikaalisten seurakunta kesätyö.
  • Narsisti kaksoisviestintä.
  • Bayern 1 playlist.
  • Ympäristöministeriö rakennuksen käyttöturvallisuus.
  • Vedenhaltija ratkojat.
  • Narsisti avioerossa.
  • Raskaus ärtymys.
  • Shaquille o'neal wife.
  • Flash season 4 episode 1.
  • Sähkömoottori porttiin.
  • Toinen raskaus.
  • Kylpyhuoneen oven asennus.
  • Pohjoismaiden suurin sairaala.
  • Immobilienmarkt münchen.
  • Kääntyvät sivupeilit ford.
  • Facebook profiilin piilottaminen.
  • Fifa 365 nordic edition 2017.
  • If kadonnut avain.
  • Kfz haftpflichtversicherung mietwagen.
  • Möbel braun offenburg kindergeburtstag.
  • Balto 3.
  • St alban mainz kindergarten.
  • Sukset poistohintaan.
  • Osakekirjan kuoletus hinta.
  • Spy who loved me imdb.
  • Internetdaten tips.
  • Myydään sikkikone.
  • Puukon kahva luusta.
  • Kanakalkki hinta.
  • Jousiammunta ylöjärvi.